Kiusaamiselle stoppi kannustusryhmän avulla

Support group approach eli kannustusryhmämenetelmä on lähestymistapa, jonka avulla voidaan saada koulukiusaaminen loppumaan nopeasti ja tehokkaasti. Tästä brittiläisen opettajan Sue Youngin alun perin kehittämästä menetelmästä on jo ehditty kehittää uusia versioita, joista tunnetuin lienee The No-Blame Approach, jonka ovat kuvanneet brittiläiset opettajat Barbara Maines and George Robinson.

Kannustusryhmä-menetelmä on uudenlainen tapa puuttua kiusaamiseen. Päinvastoin kuin monissa muissa menetelmissä, kannustusryhmä-menetelmässä ei ensisijaisena tavoitteena ole saattaa kiusaamiseen syyllistyneitä oppilaita tunnustamaan syyllisyyttään ja lupaamaan, että he lopettavat kiusaamisen. Sen sijaan ryhdytään tekemään aktiivisesti työtä sen eteen, että kiusaamisen kohteeksi joutunut – tai mistä tahansa muusta syystä onneton oppilas – alkaisi jälleen viihtyä koulussa. Menetelmän ideana on, että kiusaaminen loppuu, kun oppilaan ympärille kootaan tukiryhmä, joka alkaa pitää huolta siitä, että lapsi alkaa jälleen viihtyä koulussa.

Kannustusryhmämenetelmässä ei puhuta kiusaamisesta vaan siitä, että oppilas ei viihdy koulussa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki oppilaat viihtyvät koulussa ja se tehdään kutsumalla pieni joukko muita lapsia mukaan projektiin, jonka tarkoitus on pitää huoli siitä, että onnettomaksi itsensä kokeva lapsi alkaa viihtyä jälleen koulussa.

Menetelmä etenee niin, että opettaja tai muu aikuinen keskustelee onnettomaksi itsensä tuntevan oppilaan kanssa ja selvittää hänen kanssaan keitä oppilaita voitaisiin kutsua tämän kannustusryhmään. Viidestä – kahdeksasta oppilaasta koostuvaan kannustusryhmään kutsutaan onnettoman oppilaan ystäviä, mutta myös joitakin niistä oppilaista, jotka oppilas kokee hankalina.

Kannustusryhmä kutsutaan kasaan ja sen jäsenille kerrotaan, että kyseinen oppilas on ollut viime aikoina koulussa onneton ja että heidän apuaan tarvitaan, jotta hän alkaisi jälleen viihtyä koulussa. Kiusaamisesta ei kysellä eikä ketään yritetä saada myöntämään, että he ovat osallistuneet oppilaan kiusaamiseen. Sen sijaan puhutaan siitä, että kuka tahansa voi joskus tuntea itsensä koulussa onnettomaksi monista eri syistä. Kannustusryhmän jäsenet usein kertovat, että heilläkin on ollut kausia, jolloin he eivät ole viihtyneet koulussa – kuka mistäkin syystä.

Opettaja kysyy kannusryhmän jäseniltä, haluavatko he auttaa onnettomaksi itsensä kokevaa oppilasta viihtymään jälleen koulussa. Oppilaat vastaavat poikkeuksetta myönteisesti, jonka jälkeen keskustellaan siitä, miten he aikovat tehdä sen. Oppilaat ideoivat erilaisia ratkaisuja, jotka opettaja kirjoittaa muistiin. Seuranta tapahtuu viikon kuluttua, jolloin opettaja tapaa ensin onnettomaksi itsensä kokeneen oppilaan ja sen jälkeen kannustusryhmän. Positiivinen muutos tapahtuu yleensä jo viikossa. Jos tulos on epävarma, kannustusryhmä jatkaa työtään toisenkin viikon.

Kannustusryhmä-menetelmällä on monia etuja muihin keinoihin verrattuna. Se ei vaadi kovin paljon opettajan aikaa ja menetelmä toimii silloinkin, kun oppilas kokee, että häntä kiusataan, vaikka kiusaamista ei ole koulussa todettu eikä kukaan oppilaista tunnusta olleensa siinä osallinen.

Kannustusryhmämenetelmä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: olemmeko valmiit hyväksymään sen, että oppilas alkaa viihtyä koulussa ja kiusaaminen loppuu ilmankin, että kiusaajat tunnustavat tekonsa ja saavat rangaistuksensa? Onko oikein, että ongelma ratkaistaan ilman, että kiusaaja joutuu vastuuseen teostaan?

Menetelmän kehittäjät ja sen puolestapuhujat korostavat sitä, että kiusaajien yksioikoinen rankaiseminen usein pikemmin pahentaa kuin parantaa kiusatun oppilaan tilannetta. Kun rankaisemisen sijaan kiusaamista harrastaville oppilaille tarjotaan mahdollisuus muuttaa omaa käyttäytymistään ja tehdä onnettomaksi itsensä kokeva oppilas onnelliseksi, se auttaa heitä oivaltamaan, että toisten auttaminen ja tukeminen on hauskempaa ja paljon tyydyttävämpää, kuin toisten mollaaminen ja kiusaaminen.

Lisää tietoa kannustusryhmä saa mm. Youtubesta, missä on katsottavissa menetelmän kehittäjän Sue Youngin suomeksi tekstitetty haastattelu. Se löytyy helposti osoitteesta http://tiny.cc/roanjy

Takaisin
Back