Ratkaisukeskeisen terapia: teoreettinen viitekehys ja indikaatiot

Olen laatinut tämän muistion yliopistojen yhteiselle psykotearpiakoulutusten kriteereistä päättävälle konsortiolle helmikuussa 2017.

Ratkaisukeskeinen terapia on 70-luvulla USA:ssa kehitetty psykoterapian suuntaus, jota sovelletaan sekä yksilö-, perhe- että ryhmäterapiaan.

Menetelmän juuret

Menetelmä on edelleen jalostettu versio Mental Research instituutissa Palo Altossa kehitetystä lyhytterapiamenetelmästä, josta käytetään alan kirjallisuudessa nimitystä MRI:n lyhytterapia. Sen tunnettuja kehittäjiä ovat mm. Paul Watzlawik, John Weakland, Jay Haley, Dick Fish ja Virginia Satir.

Asema Suomessa

Suomessa ratkaisukeskeisellä terapialla on vakiintunut asema psykoterapioiden kentässä. Koulutuksia mielenterveysalan ammattilaisille on järjestetty 80-luvun puolivälistä asti. Nykyisin ratkaisukeskeistä psykoterapiaa opetetaan Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Merkittävä osa kaikista Suomen ET ja VET on suuntautunut nimenomaan ratkaisukeskeisen psykoterapiaan.

Vaikuttavuus

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on ns. näyttöön perustuva psykoterapiamenetelmä. Tieteellisiä ratkaisukeskeistä psykoterapiaa koskevia artikkeleita on julkaistu satoja ja myös meta-analyysejä on laadittu useita. Tietoa ratkaisukeskeistä psykoterapiaa koskevasta vaikuttavuustutkimuksesta on löydettävissä mm. brittiläiseltä nettisivulta http://www.solutionsdoc.co.uk/sft.html. Suomessa Ratkaisukeskeisen psykoterapian vaikuttavuutta on tutkittu osana laajaa suomalaista psykoterapiatutkimusta, johon osallistuneet potilaat kärsivät mielialahäiriöistä ja/tai ahdistushäiriöistä. Sen tuloksista voidaan nähdä että ratkaisukeskeinen psykoterapia on taloudellisuudestaan huolimatta yhtä tuloksellinen terapiamuoto kuin ne terapiamuodot (mm. psykodynaaminen terapia), joihin sitä on verrattu.

Verraten tuore Cynthia Franklinin, Terry Trepperin, Eric McCollumin ja Wallace Gingeriching toimittama kirja J Solution-Focused Brief Therapy: A Handbook of Evidence-Based Practice (Oxford University Press, 2011) tarjoaa kattavan katsauksen sekä menetelmästä saatuun näyttöön että sen monipuoliseen indikaatioalueeseen.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia on pragmaattinen menetelmä

Ratkaisukeskeinen terapia on hyvin pragmaattinen psykoterapiasuuntaus (kuten myös esim. interpersoonalinen terapia, IPT ja dialektinen käyttäytymisterapia, DKT).  Siinä potilasta autetaan tietyin ratkaisukeskeisin menetelmin ”voimautumaan” ja löytämään itsestään ja lähiympäristöstään ne voimavarat, kyvyt ja resurssit, joiden avulla hän löytää ratkaisun ongelmaansa. Terapeutin tehtävä ei ratkaisukeskeisessä terapiassa – päinvastoin kuin monissa muissa psykoterapian suuntauksissa – ole auttaa potilasta ymmärtämään, mistä hänen ongelmansa johtuu tai mitkä tekijät ovat johtaneet siihen, että hänellä on vaikeuksia (vaikka näin usein käy terapian sivutuotteena). Sen sijaan ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa keskitytään auttamaan potilasta vapautumaan psyykkisistä oireista asettamalla itselleen positiivisia, ja terveyttä sekä hyvinvointia edistäviä tavoitteita ja tukemaan häntä näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Ratkaisukeskeisen terapian teoreettinen viitekehys

Koska ratkaisukeskeinen psykoterapia on hyvin pragmaattista ja menetelmää koskeva kirjallisuus on erittäin käytännönläheistä, päällisin puolin voi vaikuttaa siltä, että menetelmältä puuttuu teoreettinen viitekehys. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys. Kuten kaikilla muillakin psykoterapian suuntauksilla, myös ratkaisukeskeisellä terapialla on vankka teoreettinen perusta. Tämä teoriatausta tulee hyvin ilmi, kun perehtyy menetelmän historialliseen taustaan, alan kirjallisuuteen, osallistuu kongresseihin ja seuraa kansainvälistä keskustelua.

Systeemiteoria ja sosiaalinen konstruktionismi

Ratkaisukeskeisen psykoterapian teoreettista perustaa hallitsevat systeemiteoria ja sosiaalinen konstruktionismi. Wikipedian alla mainitut artikkelit selostavat näitä teorioita pintapuolisesti

https://en.wikipedia.org/wiki/Social_constructivism

https://en.wikipedia.org/wiki/Systems_psychology

Keskeisiä systeemiteorian ja sosiaalisen konstruktionismin teoreetikoita ovat olleet mm. Kenneth Gergen, Humberto Maturna, Gregory Bateson, George Kelly, Heinz von Foerster, Paul Watzlawick, Ernst von Glasersfeld, Jaques Derrida, Ludwig Witgenstein, Steve De Shazer.

Saksalainen teoreettinen kirjallisuus

Saksalaisessa ammattikirjallisuudessa, missä ratkaisukeskeinen terapia luokitellaan yhdeksi systeemisen terapian suuntaukseksi, on käsitelty runsaasti tämän terapiamuodon teoreettisia perusteita. Arvostettuja kirjoittajia ovat mm. Kurt Ludewig, Fritz Simon ja Günther Schiepeck.

Kurt Ludewig. Einführung in die theoretischen Grundlagen der systemischen Therapie. Carl-Auer Verlag, 2005

Fritz B. Simon. Einführung in die (System-)Theorie der Beratung, Carl-Auer Verlag, 2014.

Günther Schiepeck. Die Grundlagen der systemischen Therapie. Theorie – Praxis – Forschung. Vandenhoeck & Ruprecht, 1999.

Suomalaiset väitöskirjat

Suomalaisia ratkaisukeskeistä terapian teoriaa käsitteleviä väitöskirjoja tiettävästi ainakin kaksi.

Antti Mattila: Seeing things in a new light – Reframing in therapeutic conversationHelsingin yliopisto, 2001.

Eero Riikonen Auttamistyön ongelmakäsitykset ja haastattelukäytännöt: ongelmakielestä kompetenssikieleen. Kuntoutussäätiö 1992.

Muuta suomenkielistä ratkaisukeskeisen psykoterapian teoreettista taustaa käsittelevää kirjallisuutta

Yksi Steve De Shazerin ratkaisukeskeisen psykoterapian teoriaa käsittelevistä kirjoista on käännetty suomenkielelle. Sen suomenkielinen nimi on Ratkaisevat erot ja kustantaja on Vastapaino.

Insoo Kim Bergin ja sosiaalityön professori Peter De Jongin kirjan Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja (Lyhytterapiainstituutti 2008, 2016) sisältää laajan katsauksen ratkaisukeskeisen psykoterapian teoriaan.

Tämän lähestymistavan teoreettista taustaa on myös valotettu Ben Furmanin ja Tapani Aholan kirjoittamassa kirjassa Taskuvarkaat nudistileirillä – kumous terapiamaailmassa teoreettisissa luvuissa.

Ratkaisukeskeisen terapian indikaatiot

Paitsi ratkaisukeskeisen psykoterapian teoreettinen viitekehys myös sen indikaatioalueet on ollut kysymys, joka on puhuttanut sekä yliopistojen päättäjiä. Joissakin yhteyksissä on esitetty epäilys, että ratkaisukeskeinen psykoterapia soveltuisi vain lievempien psyykkisten häiriöiden hoitoon. Tämä on väärinkäsitys, sillä menetelmää käytetään niin Suomessa kuin maailmallakin niin lievien kuin vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon aivan samaan tapaan kuin muitakin psykoterapiamenetelmiä. Olen listannut alle joitakin mielenterveyshäiriötä ja vakavia sosiaalisia ongelmia, joita hoidetaan niin meillä kuin muuallakin menestyksellisesti ratkaisukeskeisen psykoterapian tai sen pohjalta kehitettyjen työmenetlemien avulla.

Masennus

Masennus on yksi tavallisimmista psykoterapiaan hakeutumisen syistä. Sen taustalta löytyy kuitenkin monenlaista muuta elämisen ongelmaa kuten itsetunto-ongelmia, yksinäisyyttä, ihmissuhdeongelmia, uupumusta jne. KELA korvaa ratkaisukeskeistä psykoterapiaa usein juuri tällä indikaatiolla. Myös laajassa suomalaisessa psykoterapiatutkimuksessa, jossa ratkaisukeskeinen terapia oli yksi tutkituista hoitomuodoista, masennus oli yksi hoitoindikaatioista. Ratkaisukeskeisen psykoterapian avulla hoidetaan tavallisesti keskivaikeita tai vaikeita masennuksia. Lievät masennukset hoituvat yleensä perusterveydenhuollossa. Vakavien masennustilojen ratkaisukeskeistä terapiaa käsitellään ansioituneesti Heather Fisken kirjassa Elämästä on kysymys (Lyhytterapiainstituutti 2015). Tämän kirjan lukemisen jälkeen ei kukaan voi enää ajatella, että ratkaisukeskeinen psykoterapia sopisi vain lievien mielialahäiriöiden hoitoon.

Ahdistushäiriöt

Toinen tavallinen KELA:n korvaaman ratkaisukeskeisen psykoterapian indikaatiosta on ahdistushäiriö. Ahdistushäiriöihin luetaan mm. määräkohteiset fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja OCD. Nämä ovat kaikki ongelmia, joita hoidetaan ratkaisukeskeisen psykoterapian avulla. Myös laajassa suomalaisessa psykoterapiatutkimuksessa, jossa ratkaisukeskeinen terapia oli yksi tutkituista hoitomuodoista, ahdistushäiriöt olivat yksi hoitoindikaatioista. Ahdistushäiriöiden ratkaisukeskeistä hoitoa on esitelty suomenkielellä Ben Furmanin kirjassa Perhosia vatsassa – apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistuksiin, Tammi 2004.

Päihderiippuvuus

A-klinikkasäätiön piirissä on koulutettu työntekijöitä käyttämään ratkaisukeskeisiä menetelmiä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tunnettu ja monelle kielelle käännetty Insoo Kim Bergin ja Scott Millerin kirjoittama klassikko Working with the Problem Drinker on ilmestynyt jo 90-luvuolla suomenkielellä nimellä Ihmeitä tapahtuu – päihdeongelmien ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti 1992.

Neuropsykiatrisen häiriöt

Suomessa on alettu ammattikorkeakouluissa kouluttamaan ns. ratkaisukeskeisiä ADHD coacheja. He käyttävät työssään päivittäin ratkaisukeskeisen terapian menetelmiä tukiessaan ja auttaessaan ADHD:sta ja austismikirjon häiriöistä kärsiviä aikuisia ja lapsia. Olemme lyhytterapiainstituutissa opettaneet vuosien varrella ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmiä myös kehitysvammahuollon työntekijöille, autismin parissa työskenteleville erityisopettajille ja palaute näiden menetelmien soveltuvuudesta tälle kohderyhmälle on ollut erittäin positiivista.

Syömishäiriöt

Yhdysvaltalainen psykologi Barbara McFarland on kirjoittanut syömishäiriöiden ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta kirjan nimeltä Brief Therapy and Eating Disorders: A Practical Guide to Solution-Focused Work with Clients. Suomessa syömishäiriöiden hoidossa käytetään monenlaisia menetelmiä ja enenevässä määrin myös ratkaisukeskeistä terapiaa usein perheterapeuttisesti tai ryhmäterapeuttisesti sovellettuna. Esimerkiksi Syömishäiriökeskus, joka on Elämännälkään ry:n ylläpitämä merkittävä kotimainen syömishäiriöihin erikoistunut hoitolaitos, käytetään aktiivisesti ratkaisukeskeistä psykoterapiaa yhtenä sen tarjoamista hoitomuodoista.

Itsemurhavaara

Ratkaisukeskeiset menetelmien avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä itsemurhia. Aiheesta on kirjoitettu kaksi merkittävää kirjaa, joista toinen kanadalaisen terapeutin Heather Fisken kirja Hope in Action on ilmestnyt suomenkielellä nimellä Elämästä on kysymys. Itsemurhavaaran ratkaisukeskeinen hoito. (Lyhytterapiainstituutti, 2016). Kirjan esipuheen on kirjoittanut suomalaisen itsemurhatutkimuksen grand old man professori Jouko Lönnqvist.

Traumaattiset kokemukset

Traumaattisten kokemusten hoito ratkaisukeskeisillä menetelmillä poikkeaa jonkin verran monista muista traumaterapian muodoista. Aiheesta on kirjoittanut hienosti vakavien traumojen hoitoon erikoistunut kanadalainen, suomessakin joitakin vuosia sitten vieraillut psykologi Allan Wade. Hänen näkemyksiinsä pääsee kiinni nopeasti lukemalla vuonna 2002 New Therapist lehdessä julkaistun kirjoituksen From a language of effects to responses: Honouring our clients’ resistance to violence.

Kansanomaisemmin ratkaisukeskeisestä traumaterapiasta on kirjoittanut mm. yhdysvaltalainen psykologi Yvonne Dolan, jonka erinomainen ja varsin suosittu kirja One small step Moving Beyond Trauma and Therapy to a Life of Joy on ilmestynyt Lyhytterapiainstituutin kustantama suomenkielellä nimellä Pieni askel Tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen.

Psykoosit ja muut vakavat mielenterveyshäiriöt

Ratkaisukeskeisen terapian periaatteita sovelletaan skitsofreniaa muita vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien potilaiden sairaalahoidossa, avo-hoidossa ja kuntoutuksessa. Cynthia J. Kok ja Jennie Leskela julkaisivat Journal of Marital and Family therapy lehdessä vuonna 1996 aihetta käsittelevän kirjoituksen otsikolla Solution-Focused Therapy In A Psychiatric Hospital, jossa he kirjoittavat: ”We suggest that a theoretical integration of the medical model and the solution-focused approach provides a useful treatment modality”. Myöhemmin O’Hanlon ja Rowan ovat koonneet omaan kirjaansa Solution-oriented Therapy for Chronic and Severe Mental Illness. (Norton 2003) lisää tietoa siitä, miten ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteita voidaan soveltaa psykiatristen potilaiden kuntoutukseen. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että  lähes kaikki psykoottisten häiriöiden kuntoutuksen nykyaikaiset ja tutkitusti tehokkaat ideat – kuten kannustus, pienet tavoitteet, ympäristön tuki, varovainen lääkitys, perhekeskeisyys ja vertaistuki – ovat yhteneviä ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteiden kanssa.

Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria

Ratkaisukeskeisen terapian uranuurtaja Insoo Kim Berg on kirjoittanut yhdessä sveitsiläinen lastenpsykiatrin Therese Steinerin kanssa jo klassikoksi muodostuneen kirjan nimeltä Children’s Solutions Work (Norton 2003). Tämän merkittävän kirjan julkaisemisen jälkeen lastenpsykiatristen häiriöiden ratkaisukeskeistä terapiaa käsitteleviä kirjoja on julkaistu lukuisia eri puolilla maailmaa. Suomessa allekirjoittanut on työtovereineen kehittänyt matalan kynnyksen ratkaisukeskeiselle psykoterapialle perustuvan työmenetelmän, joka tunnetaan meillä nimellä Muksuoppi ja maailmalla nimellä Kids’Skills. Menetelmää käytetään monissa lastenpsykiatrisissa yksiköissä niin suomessa kuin ulkomailla. Erityisen suosittu se on mm. Sveitsissä, Saksassa ja Hollannissa, mutta sitä käytetään myös aktiivisesti kaikissa pohjoismaissa monissa lastenpsykiatrian yksiköissä ja perheneuvoloissa. KELA tukee neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten ratkaisukeskeistä kuntoutusta valtakunnallisen LAKU-projektin puitteissa.

Lähisuhdeväkivalta

Yhdysvaltalaiset ratkaisukeskeistä psykoterapiaa työssään käyttävät terapeutit Mo Yee LeeAdriana UkenJohn Sebold ovat kirjassaan Solution-Focused Treatment of Domestic Violence Offenders: Accountability for Change osoittaneet, että ratkaisukeskeisellä ryhmäpsykoterapialla saadaan lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneiden miesten hoidossa erittäin hyviä tuloksia ja että hoidosta poisjääminen (drop-out) on hyvin vähäistä muihin menetelmiin nähden. Ratkaisukeskeistä lähestymistapaa lähisuhdevälivaltaan on esitelty suomenkielellä Tapani ja Maiju Aholan kirjoittamassa uutuuskirjassa Väkivallasta turvallisuuteen (Lyhytterapiainstituutti, 2016)

Lastensuojelu

Australiassa on kehitetty ratkaisukeskeinen lastensuojelun menetelmä, joka tunnetaan nimellä Sign of Safety ja nykyisin myös nimellä Partnering for Safety. Tämä menetelmä on otettu käyttöön monissa maissa eri puolilla maailmaa ja tutkimustieto vahvistaa, että menetelmän avulla voidaan säästää merkittäviä rahasummia.

Ratkaisukeskeisen menetelmän käyttö ei rajoitu pelkästään psykoterapiaan. Samoja periaatteita sovelletaan laajasti myös mm. perheasioiden ja rikosten sovittelussa, lastensuojelussa, rikollisten kuntoutuksessa, kasvatuksen alalla, valmennuksessa ja työyhteisöjen kehittämisessä.—-

Yllämainittu lista on viitteellinen ja koostuu vain esimerkeistä, joiden on tarkoitus osoittaa, että ratkaisukeskeinen psykoterapia on täysiverinen psykoterapian suuntaus, jota kuten muitakin psykoterapian muotoja, sovelletaan laajasti kaikenlaisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Todettakoon vielä lopuksi, että ratkaisukeskeistä terapia ei sulje pois muiden menetelmien samanaikaista käyttöä. Se voidaan helposti yhdistää esimerkiksi sairaalahoitoon, muihin kuntoutusmenetelmiin ja vertaistukeen.

Takaisin
Back